FM DX - miten 2000 pistettä - osa 2/5

Tarinan toisessa osassa palataan FM sdr-kuuntelun alkuaikaan vuoteen 2011, konvertteri aikaan. 

Sdr-aikani voidaan jakaa kolmeen osaan: Dientronik+netsdr, Dientronik+elad ja nykytilaan: dientronik+elad x 4. Tässä osassa keskitytään kahteen ensimmäiseen vaiheeseen ja vuosiin 2011-2015.

SDR-kausi alkaa 21.5.2011

En muista tarkalleen mistä sain ajatuksen tilata Saksasta Dientronkin konvertterin taajuusalueelle 80-120MHz.  Konvertteri tiputtaa taajuutta 80MHz, jolloin ko. taajuuksia pystyi kuuntelemaan netsdr radiolla väliltä 7.5-28MHz FM-moodissa. Ymmärtääkseni myös ainakin TK ja JMS olivat hankkineet vastaavan laitteen ja taisi joku Uhtuan suunnalla olla myös kehityksen etujoukoissa mukana.

Melko pian tulin tutuksi uuden laitteen kanssa ja ensimmäiset Es-kelit olivatkin edessä 21.5.2011.  Netsdr asetuksissa ja SpectraVue ohjelmassa näkyy 1.6MHz kaista, mutta todellisuudessa ohjelma nauhoitti 2MHz:n verran kaistaa.

Dientronikissa on sisällä itsessään melkoiset vahvistukset, joten melko pian huomasin että erillisiä vahvistimia ei voinut käyttää ja paikallisasemien suuntaa ei voinut antenneja kääntää. Käytön seurauksia olivat harhat, yliohjautumiset ja sdr:t ns. punaisella.

Nauhoitukset tein SpectraVuella, mutta itse nauhoitusten kuuntelussa käytin WRPlus-ohjelmaa, joka avasi mahdollisen RDS-signaalin.  Toki ohjelman kanssa joutui kikkailemaan mm. asettamaan keskitaajuuden ennen tiedoston avaamista ja koneen aika piti olla 10 vuotta jäljessä.  Ilmaiseksi ladatussa ohjelmassa oli koodattuna päivämäärä, jonka jälkeen se ei toiminut.

Suurempaa kaistaa

Kesäkuun 10.päivä 2011 tuli sen aikaisella mittapuulla suuri jytky eli asemaa kuului bandin täydeltä.  Sdr-radio pääsi ensi kerran tositoimiin ja nauhoituksia piti vaihdella MUFin mukaisesti.

Kesällä hankin Tornioon 5-elementtisen Triaxin ja jatkoin sdr-kuuntelua.  Kelien suhteen keli oli surkea, mutta yhtenä päivänä keksin, että konvertterin jälkeisen signaalin voi jakaa useampaan radioon ilman merkittävää signaalin heikkenemistä.  Clas Olsson radio splitter muutamalla eurolla.  Niinpä kauden lopuksi 8.8.2011 keleille olin jo lainannut radiot sekä TUAlta että JPRltä ja pystyin nauhoittamaan jo yhteensä 6MHz FM-kaistaa.  Lieni sen ajan Suomen ennätys.

ELAD FDM S1

Olin seurannut muiden kuunteluja ja kiinnittänyt huomiota ELAD FDM S1-malliin.  Sillä pystyi nauhoittamaan 6MHz kaistaa – toki ELADin ohjelmisto vaati tehokkaampaa tietokonetta.  Niinpä päätin tilata Italiasta ko. laitteen ja kesällä 2014 käytössäni oli ELAD sekä netsdr. Kaistaa oli jo 8-10MHz netsdrien määrästä riippuen

Kesän aikana sain Lars Lahdelta neuvoja ELADin ohjelman käytöstä ja ELADin kanssa toimivasta RDS Spy-ohjelmistosta. Siitä lähtien RDS Spy on ollut ykkös RDS-kooderi.  SDR Consoleen sitä ei ymmärtääkseni saa vieläkään kytkettyä mikä on merkittävä puute.

Syksyllä IKAn kautta oli myynnissä ELAD FDM S1, joten hankin seuraavaa kautta varten  lisälaitteen ja ostin vävyltäni siihen sopivan Acerin pöytäkoneen isolla kovalevyllä.  Kausi 2015 oli sitten katastrofi eli investointeja ei saatu ulosmitattua seuraavana kautena.

PI ilmaantuminen ja kaistanleveys

Palatakseni ELADiin ja RDS Spyhin.  Vuoden 2014 heinäkuun lopun Tanskakeleiltä tein testejä RDS Spyn kanssa. Käytän pääsääntöisesti kuuntelussa 125kHz:n kaistaa, mutta PI:n kaivamisessa joutuu asemasta riippuen käyttämään erilaista leveyttä, mm. Italialaiset tykkäävät melko leveästä kaistasta.  Eli kannattanee käyttää 120 kaistaa, yrittää leventää kaistaa 135:een, 150:een ja 192:een.  Sen lisäksi voi yrittää kaventaa 114 ja siirtyä hieman taajuudelta sivuun.

Muuten ELADin ohjelmassa ei ole epäsymmetristä kaistaa, mutta Studio 1:ssä on sellainen eli sillä kaivellaan erikseen asemia voimakkaiden asemien vierestä.  En ole vielä testaillut HKUn kokemuksia keskitaajuuden viemisestä hieman aseman taajuudesta sivuun PI:n esille loihtimiseksi, mutta jatkossa kokeilen tätäkin.

Testi 1

Taajuus 105.4 noin 60 minuutin ajan.  Taajuudelta löytyi yhdeksän (9) PI-koodia: 9B30, 9CFF, 9DFA, 9EA3, 9F23, 32AB, D378, D3C9, D3D8.

Analyysi tuotti pari ihmeellistä PI-koodia eli kaistanleveydellä 110 ja 130 tuli ”sutta ja sekundaa”. Yhden aseman (9DFA) kohdalla vain 120, 135 ja 150 antoivat PI:t.  Muilla PI kaistanleveyksillä ko. PI ei noussut esille.

Pisimpään PI-koodit nousivat esiin kaistanleveyksillä 120, 130, 135 ja 150. 

Koska havaintoja hieman vääristi hyvin ja pitkään kuuluneet asemat niin rajasin asemat niihin joiden havainnot yhteensä olivat alle minuutin jolloin parhaat kaistanleveydet olivat 120, 135 ja 150. Analyysiin mahtui viisi (5) asemaa. 

Testi 2

Näytti siltä että kaistanleveydet 120 ja 135 olisivat parhaat eli 150 ei tuottaisi enää mitään lisäarvoa.  Halusin kuitenkin toistaa testin vielä yleisimmillä kaistaleveyksillä eli tein nyt vastaavan noin 40 minuutin pätkän analysoinnin taajuudelta 104.7 jossa piti olla hetkeksi nousevia asemia. Sekä taajuudella 92.0.

Nyt yllättäen 140kHz kaista vei voiton niukasti ja 150 oli hyvä kakkonen.

Nyt vastaavasti 145kHz.  Eli lopputulema on se, että kannattaa kokeilla eri kaistanleveyksiä mahdottoman tuntuisissa tilanteissa PI:n kaivelussa.

  

FM List ja Visual FM Logbook

Sdr-radioiden kanssa samaan tahtiin tutustuin FM Listiin eli FM asemien tietokantaan sekä visuaaliseen lokiohjelmaan eli Visual FM Logbookiin. Nämä ovat olleet arvokkaita tiedon lähteitä asemien tunnistamisessa ja mm. PI-koodien tunnistamisessa.  

Sainpa jopa kehitysideankin läpi eli Visual FM Logbookiin tuli valinnaiseksi kuuntelumaa.  No itselläni on ongelma kun verrokkini Lasse asuu Ruotsin puolella eli pitää olla kaksi selain ikkunaa auki: toisessa FIN, toisessa Lasse.

Yleensäkin sdr-kauden alkuun liittyi ns idän avautuminen eli entistä enemmän alkoi kuulua asemia Venäjältä ja Ukrainasta.  Eikä asemamäärät varmaan ole vielä maksimissaan eli uusia syntyy jatkuvasti. Ohessa kesän 2011 asemat ennen idän avautumista. Odessan itäpuoli oli minulle ihan tuntematonta aluetta ko. aikaan.

  

OIRT alkaa kiinnostaa 2012

Kun sdr-kuuntelu oli saatu jalkeille alkoi myös OIRT-kiinnostaa. Itä oli valloittamatta. Hankin Kiinasta Tecsunin maailmanradion nimenomaan OIRT-bandin vuoksi.  Laite on yllättävän hyvä sekä OIRT:llä että CCIR:llä sisältäen myös mahdollisuuden ulkoisen FM-antennin käyttöön. Ensimmäiset OIRT-asemat kuulin 4-elementtisellä FM-antennillani 20.10.2012 jolloin OIRT-asemaa kuului pitkin päivää.

Jossain vaiheessa kessä 2014 kasasin myös Tornioon netistä saamieni ohjeiden mukaisesti OIRT-antennin ja kesäksi 2014 hankin Dientronikin OIRT-konvertterin.  Konvertteri tuotti harhoja eli jouduin hankkimaan siihen Englannista CCIR-alueet suodattavan filtterin.

Kesällä 2014 oli hyvät OIRT-kelit joten uutta asemaa kuului runsaasti.  ELAD FDM S1:n kanssa piti vain olla tarkkana kuulemisten suhteen sillä vähän yli 70MHz:stä ylöspäin asemat myös peilaantuivat tietyn taajuuden 70.xxx ylityksen verran myös alaspäin.  Johtuu 61.44 MHz ADC:stä.

NetSDR lupaa vastaavasti 34MHz eli konvertterin kanssa päättyy 74MHz:iin.  Usein käytinkin netsdr:ää OIRT-bandin yläosassa.

Seuraavassa osassa

Sdr-aikaan siirtyminen nostatti pistemääräni n. 150:stä pisteestä vuoden 2015 loppuun mennessä lähes 1100 pisteeseen. Oman lisänsä antoi myös Venäläisten ja Ukrainalaisten asemien lisääntyminen bandilla sekä aloittamani OIRT-kuuntelu.

Seuraavassa osassa rakentelen koko bandin nauhoittavan systeemin. Tuntuu yksinkertaiselta, mutta aina ilmaantuu erilaisia ongelmia. Neljännessä osassa palaan sitten pikkuhiljaa asemamäärän lisääntyessä antennieni kehittymiseen. 4-elementtisellä pärjää Es-keleillä, mutta on ollut myös mukava rakentaa pari antennia ihan itse.