FM DX - miten 2000 pistettä - osa 3/5

Tarinan kolmannessa osassa rakennan kesäksi 2016 koko bandin nauhoittavan systeemin ja ratkon matkan aikana eteen tulleita ongelmia. Tässä osassa keskitytään FM DX:ään kesästä 2016 alkaen aina kesään 2019.

SDR-kausi versio 2.0 suunnittelu alkaa syksyllä 2015

Katastroofi kauden 2015 päätteeksi vierailen Lars Lahden luona Ruotsin Kukkolassa ja kotiin tulemisina oli 2 kpl ELAD FDM S1:iä.  Lars ja Mauritz olivat siirtyneet ELADin seuraavaan malliin S2 ja laitteet olivat myynnissä.

Olin päättänyt jo kesän 2015 aikana toteuttaa Kukkolan poikien tavoin koko bandin nauhoittamisen.  S1:sten edullinen hinta verrattuna S2:iin ja olemassa oleva konvertteri käänsivät pääni ja valitsin S1:t.  Nyt oli siis koko talvi aikaa saattaa QTH koko bandin vastaanotto valmiuteen. Ensimmäiset kelit tulisivat olemaan 29.5.2016.

Tietokoneet ja kovalevyt

ELAD-ohjelmisto pyörittää 6MHz:in kaistaa ja nauhoitettaessa syntyy tiedostoa n. 2GT minuutissa.  Mitkä tahansa koneet eivät sovellu tähän käyttöön.  Kahden uuden laitteen koneiksi hankin 3 vuotta vanhat HP kannettavat 360GT kovalevyillä. Koneet ovat Pentium i5-prosessorilla varustettuja.

On selvä, että 360GT levy ei riitä nauhoitusten tekoon, joten hankin jo edellisenä kesänä yhdessä ELADIssa käytössä olleen Buffalon 2TB ulkoisen usb 3-levyn rinnalle kaksi uutta vastaavaa.  Kannettavissa on usb 3-portit, joten nauhoitusten teko onnistuu hienosti.  Pitää vain muistaa säätää levyn ominaisuuksista kirjoitusmuistiasetuksia niin, että tiedoston vaihdossa ei mene dataa hukkaan eli ei tule katkoja.

Mutta ei se 2TB ole kuitenkaan kuin 16 tuntia eli vielä täytyi hankkia iso varmuuskopiolevy, jonne voi siirtää dataa talteen.  Usb 3 liitännällä – 8 TB.  Lasse on ratkaisut nauhoitukset rakentamalla gigan ethernet-verkon palvelimineen, mutta itse odottelen vielä ao. systeemien hintojen laskua.  Ehkäpä ELAD FDM S3 ilmestyessään pakottaa minut tutustumaan ko. ratkaisuihin.

Splitteri

Aiemmin olin jakanut antennin Clas Olsson splitterillä, mutta nyt päätin investoida ELADin splitteriin, jolla signaalin voi jakaa viidelle (5) eri laitteelle.  Tilasin sen Italiasta ja sijoitin konvertterin jälkeen, jolloin käyttötaajuus oli speksien mukainen alle 70 MHz (siis 7.5-28MHz konvertoinnin jälkeen).

Signaalit olivat hyvät ja tasaiset, mutta melko pian huomasin, että kun aiemmat vaimennukset (Clas Olsson splitterit) puuttuivat niin antennia ei pystynyt kääntelemään voimakkaiden paikallismastojen suuntaan ilman vaimennuksia. Silloin tietysti vaimenevat kaikki asemat.

Vaimennus

Vaimennusta siis tarvitaan. Dientronikista tulevan signaalin vaimennukseen hankin portaattoman muutaman euron vaimentimen.  IM konsultoi minua niin, että vaimennus tulee laittaa Dientronikin lähtöön.  Käytännössä olen pitänyt vaimennusta koko ajan n. 3.5 kierroksessa, jolla olen saanut pois mm. netsdr aikaan 87.5:llä ja muuallakin esiintyneet harhat.  Laite ei kuitenkaan ole poistanut sitä, että antenneja ei voi käännellä paikallismastojen suuntaan tai pitää valita spektri niin, että siinä ei ole paikallisia asemia.

Ukkossuoja

Dientronikin laitteet eivät ole ikuisia.  Ne ovat herkkiä ylimääräisille virtapiikeille tms.  Olen joutunut kaksi kertaa korjauttamaan palaneen osan Saksassa ja kolmannella kerralla tinakuorinen vuoden 2011 menikin jo elektroniikka keräykseen.  Onneksi minulla on koko ajan varalaite, tällä erää asiaa palvelee TK:lta ostettu tinakuori Dientronik.

Taloyhtiöni mastossa oleva antenni tuotti joskus ns. räpsyjä ja pidän tätä syynä laitteen rikkoontumiseen. Tästä syystä johtuen hankin Dientronikin ja antennin väliin ns. ukkosuojan vahinkojen estämiseksi.

Laitteiden turha päällä pito

Kun systeemi alkoi pelaamaan ja töissäkin pitää kulkea niin kehittelin etäkuuntelu mahdollisuuden ja hankin mobiilisti ohjattavan pistorasian.  Pistorasia on langattomassa verkossa mikä mahdollistaa virtojen kytkennän vain tarvittaessa Dientronikiin ja splitteriin.  Etenkin tuo Dientronik lämpenee päällä ollessaan.

Tietokoneet ja kovalevyt ovat toki kokoajan päällä eli työpäivinä käynnistin ne aamuisin, sammutin iltaisin.  Kahtena viime vuonna Tornion reissulla etäasema on ollut Oulussa viikonloppuisin eli perjantaista sunnuntaihin koneet ovat olleet käynnissä, samoin WLAN yhteys.

AirSpy ja pikku splitteri

Olen hankkinut myös AirSpyn, mutta se ei pärjää käytössä olevalle ELAD-kombinaatiolle.  Olen käyttänyt sitä lähinnä OIRT-kuuntelussa, jossa koko bandi on näkyvissä ja bandilla ei ole vahvoja paikallisia riesana. 

Joskus olen käyttänyt sitä yhden taajuuden leveydellä bandin pyörittelyyn, mutta toisaalta kun on Tecsunia ja Onkyota niin käyttö on ollut vähäistä.

Antennin jakoon hankin splitterin, mutta se aiheuttaa hieman häiriötä FM:n alabandille.  Häiriö  poistuu kyllä splitterin ko. uloslähdön vahvistuksella, mutta vielä on jäänyt käyttö vähäiseksi. Airspy ja tecsunin antenninjako lähinnä vaikka Tecsun on myös vähän herkkä antenninjaolle.

Mitä seuraavaksi

Systeemini on aika haavoittuvainen johtuen Dientronik sidonnaisuudesta.  Tietokoneillakin on ikää ja ovat Windows 7 koneita.  Niissä ei toki ole asennettuna  mitään ylimääräistä, vain Teamviewer jolta olen saanut yksityiskäyttöluvan etäyhteydet ottavalle tietokoneelleni. Mutta investoinnit ovat tähän kombinaatioon tässä.

Mielenkiinnolla olen odottanut FDM S3:sta mikä vain viivästyy ja viivästyy.  QTH:ssa jossa saa paikalliset tarpeeksi etäälle ja ”kuolleeseen kulmaan” radiolla voisi olla käyttöä.  Radion, kannettavan tietokoneen ja ulkoisen kovalevyn sekä esim. 5-elementtisen antenni mukana kuljettaminen ei ole enää ongelma.  Olisiko tunturi tai vaara DX:äily seuraava trendi?  Kun tietäisi vain milloin kelejä on ja ennättäisi ajella tunturiin kuuntelemaan.  Esim. Kainuussa on paikkoja, joissa koko etelän horisontti olisi nätisti auki ja tuplahyppyjä voisi tulla kaukaakin.

QTH:ni muuttuu kesäksi 2021.  Ensi kesä on välivuosi FM DX:lyissä.  Syksyllä 2020 pääsen testaamaan miten lähellä olevat mastot vaikuttavat kuuntelusuuntiini ja onko FM kuuntelu edes mahdollista uudessa QTH:ssa.  Sen jälkeen on jälleen edessä antenniratkaisujen miettiminen – siihen menee syksy 2020 ja kevät 2021.  Toivottavasti kesällä 2021 olen taas iskussa.

Seuraavassa osassa

Sdr versio 2.0 aikaan siirtyminen nostatti pistemääräni vuoden 2015 lopun lähes 1100 pisteestä yli 2000 pisteeseen, vaikka erityisesti kesä 2019 meinasi tuhota haaveet.

Seuraavassa osassa palaan sitten miten pikkuhiljaa asemamäärän lisääntyessä kehittelin antennejani. 4-elementtisellä pärjää hyvin Es-keleillä, mutta on ollut myös mukavaa rakentaa pari antennia ihan itse.  Iso Körner oli opettavainen projekti.  Viimeisessä osassa palaan sitten Oulun / Tornion erikoisuuksiin sekä pohdin FM DX:ää yleensäkin.