FM DX – miten 2000 pistettä - osa 4/5

Tarinan neljännessä osassa palaan sitten miten pikkuhiljaa asemamäärän lisääntyessä kehittelin antennejani. Ensimmäisellä 4-elementtisellä antennilla pärjäsin hyvin Es-keleillä vuosikausia, mutta on ollut myös mukavaa rakentaa pari antennia ihan itse.

Ensimmäinen FM antenni

Ensimmäisen antennin hankin DX-palvelusta ja se palveli pitkään taloyhtiöni antennimastossa.  Mielestäni 4-elementtinen antenni oli juuri sopiva olosuhteissani eli ns. haravalla kuului laajalta keilalta Es-asemia.  Antenni ei aina ollut ihan tarkassa suunnassa ja harava ominaisuus korjasi hieman ongelmaa.

Neljä elementtinen oli toisaalta myös sopiva aloittelijan Es-kuunteluun. Es-asemathan kuuluvat hyvin kuuluessaan enkä harrastanut tropo-kuuntelua.  Tropoilla vaadittanee erikseen H- ja V-vertikaalin antenneja sekä kapeampaa keilaa, korkeammalla olevia antenneja.  Itselläni tämä antenni oli loppujen lopuksi aika matalalla. 

Antenni Tornioon kesällä 2011

Kun olin hankkinut Dientronikin konvertterin niin tarvin Tornion mökilleni myös antennin.  Hankin Biltemasta 1.5 metrin mastoputkia ja tilasin netistä 5-elementtisen FM-antennin.  Sikäli antenni oli pettymys eli siinä olikin kaksi elementtinen heijastin.  Mutta on tällä antennilla kyllä asemia kuulunut aina Huippuvuorilta Islantiin eli ihan huono se ei ole.

  

Pikku Körner Tornioon 2014, OIRT-antenni Tornioon

Talvella 2014 huomasin JTK:n vinkistä, että Saksasta saa Körner 9.2 antenneja.  Antennit ovat lähes valmiita eli ei tarvi kuin vain kasata.  Koska Torniossa on takakeilassa jokivarren Suomen ja Ruotsin alilähettimet riesana niin kasasin antennin sinne.  Eli Torniossa oli käytössä kaksi eri antennia: Körner 9.2 ja Triax 5-elementtinen.

Tervola lähetti aikoinaan E2:lla, joten kasasin vanhoista TV-antenneista kesän mittaan myös OIRT-antennin.  Viritelmähän se oli, mutta ihmeen hyvin sillä sieppasi asemia hyvänä OIRT-kesänä 2014. Vuokatti on taas lähettänyt E4:lla ja Kainuussa on mastot täynnä hyviä antenneja OIRT-kuunteluun.

Pikku Körner Ouluun 2016 ja Torniossa vain 5-elelementtinen

Kun rakentelin koko bandin FM-kuuntelupistettä niin toin osana projektia Körner 9.2:n Ouluun.  Laitoin antennin talon päätyy tikapuihin kiinni niin, että antenni oli juuri ja juuri savupiipun yli.  Näin se ei erottunut ympäristöstä, ukkosvaara mitätön ja sitä oli helppo kääntää.

Olin jo useana vuonna tutkinut erilaisia antenniroottoreja, mutta en ole vielä nähnyt tarpeelliseksi investoida niihin.  Ja jos päädyn antenniroottorin hankintaan niin samalla siinä pitää olla etäohjaus mahdollisuus.

Pitkään Oulussa käytössä ollut 4-elementtinen antenni jäi kakkosantenniksi ja talvi antenniksi.  Körnerin otin aina talveksi talteen.  Samoin purin antenniputken.

Torniossa koko bandin nauhoituksen ja splitterin vuoksi piti oikein paneutua eri suuntien vaimennuksiin,  Turvallisin suunta antennille oli mahdollisimman kaukana Tervolan ja Kalixin suunnista.  Mitä lähemmäksi näitä antennin siirsi, sitä enempi tarvi vaimennusta.

Tervolan suunnassa oleva Vorkuta ja jonkin verran Kalixin suunnassa oleva Islanti eivät ole joka  kesäisiä tuttavuuksia eli hirveästi ei kannata aikaa tuhlata ko. suuntien pohtimiseen, mutta kelien iskiessä on oltava selvillä mahdollisimman paikallisasemista häiriöttömät taajuusvälit.

OIRT-antenni Ouluun syksyllä 2017

Syksyllä 2017 aloitin Körner 19.3 projektin.  Hankin materiaalit ja tein harjoitustyönä 4-elementtisen OIRT-antennin, jonka laitoin 4-elementtisen CCIR-antennin tilalle taloyhtiön mastoon.

Alumiinit löytyivät Oulusta, putkikiinnikkeet netistä, naulauslevyt K-raudasta, ruuvit ja mutterit sekä liimat Biltemasta, balunit JJJ:ltä, muovikotelot RF Elektroniikasta ja kaikki muu erilaisista lähteistä ja varastoista.  Ohjeet löytyivät netistä ja IKAn kirjoittamat rakennusohjeet olivat tarkassa syynissä.

Iso Körner Tornioon 2018

Joululomalla 2017-2018 tein sitten Körner 19.3 pohjatyöt, valmiit elementit yms. niin että vain pystytys ja hienosäätöä tapahtuisi Torniossa kesälomalla. Viimein heinäkuun alussa oli aikaa kasata antenni ja viedä se mökin mastoon. 

Enää ei voinut haaveilla 0.5 metrin korkeudesta vaan oli tyydyttävä vajaaseen 7 metriin. Antenni on tosi herkkä tuulille eli jouduin kiinnittämään sen talveksi narulla kiinteään suuntaan.

 Antennien uusjako kesällä 2019

Asunto meni myyntiin toukokuussa 2019 ja alkoi antennien uusjako.  OIRT-antenni lähti mökille Tornioon ison Körnerin seuraksi. 

Körner 9.2 paketoitiin ja on Torniossa autotallissa mastoputkien kanssa.  Triax 5-elementtinen on paketoituna mökin aitassa ja 4-elementtinen hyvin palvellut antenni on paketoituna aitan yläkerran sängyn alla. Mihin itse kukin kulkeutuu kesällä 2020 on vielä avoin. Ajatuksia on.

  

Sarjan viimeisessä osassa

Viimeisessä osassa palaan sitten Oulun / Tornion erikoisuuksiin sekä pohdin FM DX:ää yleensäkin

FM DX - miten 2000 pistettä - osa 3/5

Tarinan kolmannessa osassa rakennan kesäksi 2016 koko bandin nauhoittavan systeemin ja ratkon matkan aikana eteen tulleita ongelmia. Tässä osassa keskitytään FM DX:ään kesästä 2016 alkaen aina kesään 2019.

SDR-kausi versio 2.0 suunnittelu alkaa syksyllä 2015

Katastroofi kauden 2015 päätteeksi vierailen Lars Lahden luona Ruotsin Kukkolassa ja kotiin tulemisina oli 2 kpl ELAD FDM S1:iä.  Lars ja Mauritz olivat siirtyneet ELADin seuraavaan malliin S2 ja laitteet olivat myynnissä.

Olin päättänyt jo kesän 2015 aikana toteuttaa Kukkolan poikien tavoin koko bandin nauhoittamisen.  S1:sten edullinen hinta verrattuna S2:iin ja olemassa oleva konvertteri käänsivät pääni ja valitsin S1:t.  Nyt oli siis koko talvi aikaa saattaa QTH koko bandin vastaanotto valmiuteen. Ensimmäiset kelit tulisivat olemaan 29.5.2016.

Tietokoneet ja kovalevyt

ELAD-ohjelmisto pyörittää 6MHz:in kaistaa ja nauhoitettaessa syntyy tiedostoa n. 2GT minuutissa.  Mitkä tahansa koneet eivät sovellu tähän käyttöön.  Kahden uuden laitteen koneiksi hankin 3 vuotta vanhat HP kannettavat 360GT kovalevyillä. Koneet ovat Pentium i5-prosessorilla varustettuja.

On selvä, että 360GT levy ei riitä nauhoitusten tekoon, joten hankin jo edellisenä kesänä yhdessä ELADIssa käytössä olleen Buffalon 2TB ulkoisen usb 3-levyn rinnalle kaksi uutta vastaavaa.  Kannettavissa on usb 3-portit, joten nauhoitusten teko onnistuu hienosti.  Pitää vain muistaa säätää levyn ominaisuuksista kirjoitusmuistiasetuksia niin, että tiedoston vaihdossa ei mene dataa hukkaan eli ei tule katkoja.

Mutta ei se 2TB ole kuitenkaan kuin 16 tuntia eli vielä täytyi hankkia iso varmuuskopiolevy, jonne voi siirtää dataa talteen.  Usb 3 liitännällä – 8 TB.  Lasse on ratkaisut nauhoitukset rakentamalla gigan ethernet-verkon palvelimineen, mutta itse odottelen vielä ao. systeemien hintojen laskua.  Ehkäpä ELAD FDM S3 ilmestyessään pakottaa minut tutustumaan ko. ratkaisuihin.

Splitteri

Aiemmin olin jakanut antennin Clas Olsson splitterillä, mutta nyt päätin investoida ELADin splitteriin, jolla signaalin voi jakaa viidelle (5) eri laitteelle.  Tilasin sen Italiasta ja sijoitin konvertterin jälkeen, jolloin käyttötaajuus oli speksien mukainen alle 70 MHz (siis 7.5-28MHz konvertoinnin jälkeen).

Signaalit olivat hyvät ja tasaiset, mutta melko pian huomasin, että kun aiemmat vaimennukset (Clas Olsson splitterit) puuttuivat niin antennia ei pystynyt kääntelemään voimakkaiden paikallismastojen suuntaan ilman vaimennuksia. Silloin tietysti vaimenevat kaikki asemat.

Vaimennus

Vaimennusta siis tarvitaan. Dientronikista tulevan signaalin vaimennukseen hankin portaattoman muutaman euron vaimentimen.  IM konsultoi minua niin, että vaimennus tulee laittaa Dientronikin lähtöön.  Käytännössä olen pitänyt vaimennusta koko ajan n. 3.5 kierroksessa, jolla olen saanut pois mm. netsdr aikaan 87.5:llä ja muuallakin esiintyneet harhat.  Laite ei kuitenkaan ole poistanut sitä, että antenneja ei voi käännellä paikallismastojen suuntaan tai pitää valita spektri niin, että siinä ei ole paikallisia asemia.

Ukkossuoja

Dientronikin laitteet eivät ole ikuisia.  Ne ovat herkkiä ylimääräisille virtapiikeille tms.  Olen joutunut kaksi kertaa korjauttamaan palaneen osan Saksassa ja kolmannella kerralla tinakuorinen vuoden 2011 menikin jo elektroniikka keräykseen.  Onneksi minulla on koko ajan varalaite, tällä erää asiaa palvelee TK:lta ostettu tinakuori Dientronik.

Taloyhtiöni mastossa oleva antenni tuotti joskus ns. räpsyjä ja pidän tätä syynä laitteen rikkoontumiseen. Tästä syystä johtuen hankin Dientronikin ja antennin väliin ns. ukkosuojan vahinkojen estämiseksi.

Laitteiden turha päällä pito

Kun systeemi alkoi pelaamaan ja töissäkin pitää kulkea niin kehittelin etäkuuntelu mahdollisuuden ja hankin mobiilisti ohjattavan pistorasian.  Pistorasia on langattomassa verkossa mikä mahdollistaa virtojen kytkennän vain tarvittaessa Dientronikiin ja splitteriin.  Etenkin tuo Dientronik lämpenee päällä ollessaan.

Tietokoneet ja kovalevyt ovat toki kokoajan päällä eli työpäivinä käynnistin ne aamuisin, sammutin iltaisin.  Kahtena viime vuonna Tornion reissulla etäasema on ollut Oulussa viikonloppuisin eli perjantaista sunnuntaihin koneet ovat olleet käynnissä, samoin WLAN yhteys.

AirSpy ja pikku splitteri

Olen hankkinut myös AirSpyn, mutta se ei pärjää käytössä olevalle ELAD-kombinaatiolle.  Olen käyttänyt sitä lähinnä OIRT-kuuntelussa, jossa koko bandi on näkyvissä ja bandilla ei ole vahvoja paikallisia riesana. 

Joskus olen käyttänyt sitä yhden taajuuden leveydellä bandin pyörittelyyn, mutta toisaalta kun on Tecsunia ja Onkyota niin käyttö on ollut vähäistä.

Antennin jakoon hankin splitterin, mutta se aiheuttaa hieman häiriötä FM:n alabandille.  Häiriö  poistuu kyllä splitterin ko. uloslähdön vahvistuksella, mutta vielä on jäänyt käyttö vähäiseksi. Airspy ja tecsunin antenninjako lähinnä vaikka Tecsun on myös vähän herkkä antenninjaolle.

Mitä seuraavaksi

Systeemini on aika haavoittuvainen johtuen Dientronik sidonnaisuudesta.  Tietokoneillakin on ikää ja ovat Windows 7 koneita.  Niissä ei toki ole asennettuna  mitään ylimääräistä, vain Teamviewer jolta olen saanut yksityiskäyttöluvan etäyhteydet ottavalle tietokoneelleni. Mutta investoinnit ovat tähän kombinaatioon tässä.

Mielenkiinnolla olen odottanut FDM S3:sta mikä vain viivästyy ja viivästyy.  QTH:ssa jossa saa paikalliset tarpeeksi etäälle ja ”kuolleeseen kulmaan” radiolla voisi olla käyttöä.  Radion, kannettavan tietokoneen ja ulkoisen kovalevyn sekä esim. 5-elementtisen antenni mukana kuljettaminen ei ole enää ongelma.  Olisiko tunturi tai vaara DX:äily seuraava trendi?  Kun tietäisi vain milloin kelejä on ja ennättäisi ajella tunturiin kuuntelemaan.  Esim. Kainuussa on paikkoja, joissa koko etelän horisontti olisi nätisti auki ja tuplahyppyjä voisi tulla kaukaakin.

QTH:ni muuttuu kesäksi 2021.  Ensi kesä on välivuosi FM DX:lyissä.  Syksyllä 2020 pääsen testaamaan miten lähellä olevat mastot vaikuttavat kuuntelusuuntiini ja onko FM kuuntelu edes mahdollista uudessa QTH:ssa.  Sen jälkeen on jälleen edessä antenniratkaisujen miettiminen – siihen menee syksy 2020 ja kevät 2021.  Toivottavasti kesällä 2021 olen taas iskussa.

Seuraavassa osassa

Sdr versio 2.0 aikaan siirtyminen nostatti pistemääräni vuoden 2015 lopun lähes 1100 pisteestä yli 2000 pisteeseen, vaikka erityisesti kesä 2019 meinasi tuhota haaveet.

Seuraavassa osassa palaan sitten miten pikkuhiljaa asemamäärän lisääntyessä kehittelin antennejani. 4-elementtisellä pärjää hyvin Es-keleillä, mutta on ollut myös mukavaa rakentaa pari antennia ihan itse.  Iso Körner oli opettavainen projekti.  Viimeisessä osassa palaan sitten Oulun / Tornion erikoisuuksiin sekä pohdin FM DX:ää yleensäkin.

FM DX - miten 2000 pistettä - osa 2/5

Tarinan toisessa osassa palataan FM sdr-kuuntelun alkuaikaan vuoteen 2011, konvertteri aikaan. 

Sdr-aikani voidaan jakaa kolmeen osaan: Dientronik+netsdr, Dientronik+elad ja nykytilaan: dientronik+elad x 4. Tässä osassa keskitytään kahteen ensimmäiseen vaiheeseen ja vuosiin 2011-2015.

SDR-kausi alkaa 21.5.2011

En muista tarkalleen mistä sain ajatuksen tilata Saksasta Dientronkin konvertterin taajuusalueelle 80-120MHz.  Konvertteri tiputtaa taajuutta 80MHz, jolloin ko. taajuuksia pystyi kuuntelemaan netsdr radiolla väliltä 7.5-28MHz FM-moodissa. Ymmärtääkseni myös ainakin TK ja JMS olivat hankkineet vastaavan laitteen ja taisi joku Uhtuan suunnalla olla myös kehityksen etujoukoissa mukana.

Melko pian tulin tutuksi uuden laitteen kanssa ja ensimmäiset Es-kelit olivatkin edessä 21.5.2011.  Netsdr asetuksissa ja SpectraVue ohjelmassa näkyy 1.6MHz kaista, mutta todellisuudessa ohjelma nauhoitti 2MHz:n verran kaistaa.

Dientronikissa on sisällä itsessään melkoiset vahvistukset, joten melko pian huomasin että erillisiä vahvistimia ei voinut käyttää ja paikallisasemien suuntaa ei voinut antenneja kääntää. Käytön seurauksia olivat harhat, yliohjautumiset ja sdr:t ns. punaisella.

Nauhoitukset tein SpectraVuella, mutta itse nauhoitusten kuuntelussa käytin WRPlus-ohjelmaa, joka avasi mahdollisen RDS-signaalin.  Toki ohjelman kanssa joutui kikkailemaan mm. asettamaan keskitaajuuden ennen tiedoston avaamista ja koneen aika piti olla 10 vuotta jäljessä.  Ilmaiseksi ladatussa ohjelmassa oli koodattuna päivämäärä, jonka jälkeen se ei toiminut.

Suurempaa kaistaa

Kesäkuun 10.päivä 2011 tuli sen aikaisella mittapuulla suuri jytky eli asemaa kuului bandin täydeltä.  Sdr-radio pääsi ensi kerran tositoimiin ja nauhoituksia piti vaihdella MUFin mukaisesti.

Kesällä hankin Tornioon 5-elementtisen Triaxin ja jatkoin sdr-kuuntelua.  Kelien suhteen keli oli surkea, mutta yhtenä päivänä keksin, että konvertterin jälkeisen signaalin voi jakaa useampaan radioon ilman merkittävää signaalin heikkenemistä.  Clas Olsson radio splitter muutamalla eurolla.  Niinpä kauden lopuksi 8.8.2011 keleille olin jo lainannut radiot sekä TUAlta että JPRltä ja pystyin nauhoittamaan jo yhteensä 6MHz FM-kaistaa.  Lieni sen ajan Suomen ennätys.

ELAD FDM S1

Olin seurannut muiden kuunteluja ja kiinnittänyt huomiota ELAD FDM S1-malliin.  Sillä pystyi nauhoittamaan 6MHz kaistaa – toki ELADin ohjelmisto vaati tehokkaampaa tietokonetta.  Niinpä päätin tilata Italiasta ko. laitteen ja kesällä 2014 käytössäni oli ELAD sekä netsdr. Kaistaa oli jo 8-10MHz netsdrien määrästä riippuen

Kesän aikana sain Lars Lahdelta neuvoja ELADin ohjelman käytöstä ja ELADin kanssa toimivasta RDS Spy-ohjelmistosta. Siitä lähtien RDS Spy on ollut ykkös RDS-kooderi.  SDR Consoleen sitä ei ymmärtääkseni saa vieläkään kytkettyä mikä on merkittävä puute.

Syksyllä IKAn kautta oli myynnissä ELAD FDM S1, joten hankin seuraavaa kautta varten  lisälaitteen ja ostin vävyltäni siihen sopivan Acerin pöytäkoneen isolla kovalevyllä.  Kausi 2015 oli sitten katastrofi eli investointeja ei saatu ulosmitattua seuraavana kautena.

PI ilmaantuminen ja kaistanleveys

Palatakseni ELADiin ja RDS Spyhin.  Vuoden 2014 heinäkuun lopun Tanskakeleiltä tein testejä RDS Spyn kanssa. Käytän pääsääntöisesti kuuntelussa 125kHz:n kaistaa, mutta PI:n kaivamisessa joutuu asemasta riippuen käyttämään erilaista leveyttä, mm. Italialaiset tykkäävät melko leveästä kaistasta.  Eli kannattanee käyttää 120 kaistaa, yrittää leventää kaistaa 135:een, 150:een ja 192:een.  Sen lisäksi voi yrittää kaventaa 114 ja siirtyä hieman taajuudelta sivuun.

Muuten ELADin ohjelmassa ei ole epäsymmetristä kaistaa, mutta Studio 1:ssä on sellainen eli sillä kaivellaan erikseen asemia voimakkaiden asemien vierestä.  En ole vielä testaillut HKUn kokemuksia keskitaajuuden viemisestä hieman aseman taajuudesta sivuun PI:n esille loihtimiseksi, mutta jatkossa kokeilen tätäkin.

Testi 1

Taajuus 105.4 noin 60 minuutin ajan.  Taajuudelta löytyi yhdeksän (9) PI-koodia: 9B30, 9CFF, 9DFA, 9EA3, 9F23, 32AB, D378, D3C9, D3D8.

Analyysi tuotti pari ihmeellistä PI-koodia eli kaistanleveydellä 110 ja 130 tuli ”sutta ja sekundaa”. Yhden aseman (9DFA) kohdalla vain 120, 135 ja 150 antoivat PI:t.  Muilla PI kaistanleveyksillä ko. PI ei noussut esille.

Pisimpään PI-koodit nousivat esiin kaistanleveyksillä 120, 130, 135 ja 150. 

Koska havaintoja hieman vääristi hyvin ja pitkään kuuluneet asemat niin rajasin asemat niihin joiden havainnot yhteensä olivat alle minuutin jolloin parhaat kaistanleveydet olivat 120, 135 ja 150. Analyysiin mahtui viisi (5) asemaa. 

Testi 2

Näytti siltä että kaistanleveydet 120 ja 135 olisivat parhaat eli 150 ei tuottaisi enää mitään lisäarvoa.  Halusin kuitenkin toistaa testin vielä yleisimmillä kaistaleveyksillä eli tein nyt vastaavan noin 40 minuutin pätkän analysoinnin taajuudelta 104.7 jossa piti olla hetkeksi nousevia asemia. Sekä taajuudella 92.0.

Nyt yllättäen 140kHz kaista vei voiton niukasti ja 150 oli hyvä kakkonen.

Nyt vastaavasti 145kHz.  Eli lopputulema on se, että kannattaa kokeilla eri kaistanleveyksiä mahdottoman tuntuisissa tilanteissa PI:n kaivelussa.

  

FM List ja Visual FM Logbook

Sdr-radioiden kanssa samaan tahtiin tutustuin FM Listiin eli FM asemien tietokantaan sekä visuaaliseen lokiohjelmaan eli Visual FM Logbookiin. Nämä ovat olleet arvokkaita tiedon lähteitä asemien tunnistamisessa ja mm. PI-koodien tunnistamisessa.  

Sainpa jopa kehitysideankin läpi eli Visual FM Logbookiin tuli valinnaiseksi kuuntelumaa.  No itselläni on ongelma kun verrokkini Lasse asuu Ruotsin puolella eli pitää olla kaksi selain ikkunaa auki: toisessa FIN, toisessa Lasse.

Yleensäkin sdr-kauden alkuun liittyi ns idän avautuminen eli entistä enemmän alkoi kuulua asemia Venäjältä ja Ukrainasta.  Eikä asemamäärät varmaan ole vielä maksimissaan eli uusia syntyy jatkuvasti. Ohessa kesän 2011 asemat ennen idän avautumista. Odessan itäpuoli oli minulle ihan tuntematonta aluetta ko. aikaan.

  

OIRT alkaa kiinnostaa 2012

Kun sdr-kuuntelu oli saatu jalkeille alkoi myös OIRT-kiinnostaa. Itä oli valloittamatta. Hankin Kiinasta Tecsunin maailmanradion nimenomaan OIRT-bandin vuoksi.  Laite on yllättävän hyvä sekä OIRT:llä että CCIR:llä sisältäen myös mahdollisuuden ulkoisen FM-antennin käyttöön. Ensimmäiset OIRT-asemat kuulin 4-elementtisellä FM-antennillani 20.10.2012 jolloin OIRT-asemaa kuului pitkin päivää.

Jossain vaiheessa kessä 2014 kasasin myös Tornioon netistä saamieni ohjeiden mukaisesti OIRT-antennin ja kesäksi 2014 hankin Dientronikin OIRT-konvertterin.  Konvertteri tuotti harhoja eli jouduin hankkimaan siihen Englannista CCIR-alueet suodattavan filtterin.

Kesällä 2014 oli hyvät OIRT-kelit joten uutta asemaa kuului runsaasti.  ELAD FDM S1:n kanssa piti vain olla tarkkana kuulemisten suhteen sillä vähän yli 70MHz:stä ylöspäin asemat myös peilaantuivat tietyn taajuuden 70.xxx ylityksen verran myös alaspäin.  Johtuu 61.44 MHz ADC:stä.

NetSDR lupaa vastaavasti 34MHz eli konvertterin kanssa päättyy 74MHz:iin.  Usein käytinkin netsdr:ää OIRT-bandin yläosassa.

Seuraavassa osassa

Sdr-aikaan siirtyminen nostatti pistemääräni n. 150:stä pisteestä vuoden 2015 loppuun mennessä lähes 1100 pisteeseen. Oman lisänsä antoi myös Venäläisten ja Ukrainalaisten asemien lisääntyminen bandilla sekä aloittamani OIRT-kuuntelu.

Seuraavassa osassa rakentelen koko bandin nauhoittavan systeemin. Tuntuu yksinkertaiselta, mutta aina ilmaantuu erilaisia ongelmia. Neljännessä osassa palaan sitten pikkuhiljaa asemamäärän lisääntyessä antennieni kehittymiseen. 4-elementtisellä pärjää Es-keleillä, mutta on ollut myös mukava rakentaa pari antennia ihan itse.

FM DX – miten 2000 pistettä - osa 1/5

En olisi ikinä uskonut, että täällä pohjoisessa olisi mahdollista kuulla FM-asemia yli 2 000 pisteen edestä. Ilman sdr-radioita ja internettiä se ei toki olisi ollut mahdollista.

Tarinan ensimmäisessä osassa palataan FM-harrastukseni alkuvuosiin 1990-luvulle ja aikaan ennen sdr-radioita. Aikakaudella saavutin 150 pisteen rajan.

Tarinan toisessa osassa palataan FM sdr-kuuntelun alkuaikaan vuoteen 2011.

Tarinan kolmannessa osassa kerrotaan miten päädyin koko FM-bandin nauhoitukseen.

Tarinan neljännessä osassa keskityn antenneihini ja niiden kehittymiseen.

Tarinan viidennessä osassa pohdin mihin kannattaa erikoistua 2 000 pisteen jälkeen ottaen huomioon Oulun / Tornion tason realiteetit sekä pohdintaa FM-kuunteluun liittyvistä asioista.

  

1990-luku – amatöörin puuhastelua

Vaikka harrastin ko. aikaan aktiivisesti AM-kuuntelua niin samaan aikaisesti ihastelin FM-kuuntelijoiden saavutuksia.  Vielä nykyäänkin joskus lauantaisin koko Suomen alueuutisia jälkikäteen katsellessa ruutuun astuun silloinen legenda TIL.  FM DX harrasteen hän on tainut jo jättää taakseen, mutta TIL oli aikankautensa edelläkävijä. Muistan jonkun Oulun kesäkokouksen, jonne TIL saapui FM-antennin kanssa ja taisi mennä jonnekin Virpiniemeen merenrantaan bongailemaan Ruotsalaisia asemia.

Jossain vaiheessa 1990-lukua ostin JVC-radion, jossa oli kasettisoitin.  Radio on vieläkin mökillä käytössä paikallisradioiden kuuntelussa.  

Pelkällä JVC:n piiskalla kuului muutamia Es-asemia. Ao listattujen asemien lisäksi muistelen, että kuulin myös Radio Sarajevon, mutta en saanut koskaan vastausta asemalta.

F	RF Armonique	103.10	2.8.1990
D	Hit Radio FFH	100.90	16.6.1991
AUT	Ö2 - Radio Niederösterreich	91.50	7.6.1992
D	Radio FFN	102.40	6.7.1996

  

FM-puuhastelun aikaan olin kiinnostunut kaikesta mikä kuului FM:llä eli myös ns. lähi- ja tropoasemat kiinnostivat.  Tulipa samalla siepattua FFW-qsl eli Radio Haparanda, joka verifoikin ilman asemavierailua. Samoin länsirannikkoa ajellessa ja Ahvenanmaalla käydessä vähintään autoradiolla tuli kuunneltua Ruotsin taajuuksia.

R. Haparanda	99.8	3.5.1986
Kalix NR	96.6	5.7.1987
R. Luleå	89.3	27.7.1990

2000-luvun alku – innon nostoa Sangeanilla

Jossain vaiheessa talvella 2005 hankin Sangeanin maailman radion.  Siinä on FM ja RDS, mutta ei ulkoantenni mahdollisuutta FM:lle. Piiskaa tuli pyöritettyä innokkaasti sekä Muhoksella että Torniossa. Ruotsalaisia kuului.

  

Pite FM, Piteå	92.8	27.3.2005
RIX FM 105.6, Boden tx	101.2	23.6.2005
Lugna Favoriter 106.3, Boden tx	103.6	23.6.2005
Rix FM Luleå	105.6	23.6.2005
Lugna Favoriter, Luleå	106.3	23.6.2005
Lugna Favoriter, Skellefteå	106.7	23.6.2005
RIX FM 105.6, Piteå tx	107.1	23.6.2005
Mix Megapol, Skellefteå	105.4	5.7.2005
Lugna Favoriter 106.3, Piteå tx	95.3	6.7.2005

Ja kyllä pelkällä piiskalla Es-asemaa kuului

CZE	Radio Impuls	87.60	5.7.2005	IMPULS,
AUT	Ö2 - Radio Wien, Wien	89.90	26.7.2005	RADIO WIEN
CZE	CRo Sever	88.80	26.7.2005	CR Sever
CZE	CRo1 Radiozurnal	89.10	26.7.2005	Plzen-Krasov
D	MDR Radio Thüringen	92.50	26.7.2005
ROU	SRR1 Actualitati (SRR Radio)	88.80	27.7.2005	Cluj Napoca-Feleac
SVK	Fun Radio	87.70	30.7.2005	Kosice - Dubnik

Sangean on edelleen kaapissa tallessa eli patterikäytön ja keskiaaltojen ansiosta sitä voi käyttää mm. AM-häiriöiden metsästyksessä.  Ja kyllähän sillä asemaa kuuluu eli hyvä radio josta ei kannata luopua.

  

Ensimmäinen FM-viritin ja antenni 2006

AM-kuunteluinto oli vähentynyt ja FM-into noussut.  FM-kuunteluahan ei edellytä valvomista ja alkuun pääsee pelkällä iltakuuntelulla työajan jälkeen.  Toki myöhemmin kuultujen asemien määrän noustessa päiväkuuntelu nousee arvoonsa.  Paikallisohjelmat tulevat nimittäin viikolla päivisin - ei ihmekään, että FM-kuuntelu on suosittua kesäisin lomailevien harrasteena.  Samoin Aurora Es kelit voivat jatkua pitkälle aamuun - joskus vasta puoli kolmelta pääsee nukkumaan,

Erilaisia lähteitä hyödyntäen päätin tehdä kaksi hankintaa keväällä 2006.  Tilasin Helsingistä jostain radioliikkeestä Onkyo T-4211 virittimen ja DX-Palvelusta 4-elementtisen FM-antennin.  Nauhoitukset tapahtuivat mini diskille ja koska Onkyossa oli RDS hyödynsin valokuvausta (digikameran hankin v. 2005) ja videokuvausta.

Asuin siihen aikaan (aina kesään 2019 asti) taloyhtiössä, jossa oli varaston päällä käyttämätön antennimasto.  Taloyhtiö oli siirtynyt ajat sitten kaapeli TV:hen.  Kävin isännöitsijän luvalla (=oma lupa) laittamassa antennin ko. mastoon alimmaiseksi ja vedin koaksiaalikaapelin huoneistooni ikkunan välistä.  Antenni oli alkuvuodet kiinteästi suuntaan Tsekit ja kaapelin otin pois talvikauden ajaksi.

Jälkikäteen ajatellen em. laitteistot olivat hyvä ratkaisu.  4-elementtinen antenni on hyvä ns. harava eli Es-keleillä riitti tosiaan  suunta 205-astetta eli keleillä asemaa kuului.  Siihen aikaan en ollut missään keliringeissä, joten oli aika sattumaan miten keleille satuin.  Minulla oli aina kotona ollessa jokin taajuus mutella, ensin 88.4 ja myöhemmin 89.7.

Taajuuteen 89.7 liittyykin juttu 9.6.2010, jolloin takkahuoneesta alkoi kuulua espanjaa.  Menin radion ääreen ja rds näytti Madrid tekstiä ja rds rullasi.  Kameraa esiin.

E

esRadio Madrid2

89.70

9.6.2010

[ESRADIO][MADRID2]

Tämä Onkyo on edelleen käytössä Torniossa eli muten ansiosta sitä voi käyttää illalla Islanti/RUV vahtina esim. 87.7:llä ja takakeilalta se hälyttää myös Moskovan suunnalta.

  

Seuraavassa osassa

Seuraavassa osassa siirryn OIRT- ja sdr-aikaan.  Rehellisesti voi todeta, että ilman sdr-radioita olisin  lopettanut FM-kuuntelun. Vasta 150 pistettä oli saavutettu. Oulun tasolla Es-kelit ovat harvinaisia eli ne kuuluisat Italia-kelit eivät vain fysiikan lakien mukaan yllä tänne asti.  Eli silloin kun Oulussa asemaa kuuluu on ne hetket pystyttävä hyödyntämään. Sdr-nauhoitus mahdollistaa harvojen Es-kelien hyödyntämisen, mutta kelejä sdr-radiot eivät pysty loihtimaan.